Virkamiesjohdon talousarvioesitys tulee valtuutettujen seminaarissa ja kaupunginhallituksessa ensi kertaa luottamushenkilökäsittelyyn ensi viikolla. Talousarvioesitys ei ollut mitään mukavaa luettavaa. Torikeskusteluissa on tullut esiin käsitys, että talousarvioesityksessä pidettiin enemmän huolta ”talon” sisällä olijoista (uudet palkkamäärärahat) kuin ulkopuolella olijoista, joita odottaa lisätyt verot ja maksut, sairaalamatkat ja koulujen lopettamiset.
Huvittavaa on sekin, että heti löytyi uusista kunnallisvaaliehdokkaista aika paljon sellaisia intoilijoita, jotka heti ”panisivat kaupungin asiat kuntoon”, jos valtuustoon pääsisivät. He olivat myös valmiit syyttelemään aikaisempia valtuutettuja talouden huonosta hoidosta, vaikka luottamushenkilöelimet eivät olleet vielä päässeet edes talousarviota käsittelemään. Kyseessähän on virkamiesjohdon esitys käsittelyn pohjaksi, luottamushenkilöelimet paneutuvat nyt asiaan ja tekevät päätökset marraskuun kaupunginvaltuuston kokouksessa.
Tosiasia on kuitenkin, että kaupungin taloutta tulee tasapainottaa.
Vappupuheessani 1.5.08 totesin, että edellisen vuoden tilinpäätöksessä kaupungin tulot ja menot olivat likimain yhtä suuret. (Vaikka menoja olivat lisänneet budjetoimattomat, sinänsä välttämättömät asiat, kuten 350 000 euron satsaus Sahaniemen alueen puhdistamiseen.) Kuitenkin kaupungin talous on alijäämäinen! Se johtuu suureksi osaksi poistojen suuresta määrästä. Olemme investoineet runsaasti! Mutta poistoillekin voitaisiin tehdä jotakin.
Vuosikymmenen vaihteessa kunnilla ei ollut juuri poistamisvelvollisuutta. Kun julkisessa taloudessa siirryttiin liikekirjanpidon mukaisiin poistoihin, alettiin kunnan kirjanpidossa poistaa jo aiemmin kertyneen omaisuuden arvoja ja samalla tehtiin aika ankarat poistamissäännöt. Esimerkiksi kun nyt saadaan Lyseonmäen koulu korjattua, luulisin, että seuraava täysremontti talossa tulee tehdä vasta 50 vuoden kuluttua, jolloin poistotkin voisi tehdä tapahtuvaksi 50 vuoden (nyt 30v ) tähtäimellä, jolloin poistamiskustannus kevenisi tuntuvasti. Tämä asia vaatii vain kaupunginvaltuuston päätöksen.
Paljon muutakin voidaan tehdä. Virkakoneistokin miettimään asioita.
Kaupunginjohtaja on aivan oikein kauhistellut tällä vuosikymmenellä tapahtuneita viranlisäyksiä, vaikka asukasluku on pudonnut. Tiedossa on, että vuoteen 2011 mennessä Heinolan kaupungin palveluksesta siirtyy eläkkeelle tai muihin tehtäviin pitkästi toistasataa henkilöä luonnollisen poistuman kautta. Nyt vain miettimään, minkälaisia tehtäviä he hoitavat ja selvitäänkö vaikkapa töitä yhdistelemällä heidän työpanoksestaan.
Ulkoistaminen on myös keino vähentää virkamenoja. On vain katsottava, että asian hoitamiseen löytyy markkinat. Jyränkölän vahva panos vanhus- ja vammaispalveluissa on hyvä esimerkki. Minkähän takia Heinola muuten pitää yllä Saksalan seikkailukeskusta, joka tarjoaa pääosin palveluja pääkaupunkiseudun nuorisolle, eikä aina sillekään?
Kaupungilla on 59 miljoonan euron Energiarahasto. Se on kaupunkilaisten rahaa. Miksi sitä ei käytetä niin kuin monet muut kunnat käyttävät vastaavia mahdollisuuksiaan? Sillä voitaisiin tasapainottaa monia budjeteita tulevinakin vuosina. Toki järkeä pitää käyttää. Miksi mieluummin kurjistetaan nyt eläviä kaupunkilaisia ja heidän elämäänsä. Miksi nostetaan kunnallisverot huippuunsa, miksi kouluja uhataan lopettaa, miksi pakotetaan kaupunkilaiset kyydityttämään potilaansa ilta-ja viikonloppupäivystyksen takia 45 minuutin päähän Lahteen.? Miksi ja miksi? Toki energiavarat hyvin sijoitettuna tuottavat tuloakin, mutta kuinka kauan niitä pitää pitää hyllyllä, 30 vai 50 vuotta? Eikä moni nykyheinolalainen ehdi eikä pääse nauttimaan niistä. Sitä paitsi ”hyllyllä” oleviin varoihin voi lama iskeä kovastikin, jolloin rahaston arvo putoaa. Torikeskusteluissa esiin noussut ajatus, että ”pannaan paikat kuntoon” energiavarallisuudella 10 vuoden kuluessa. Se tuntuu hyvältä ajatukselta.
